Myyryläinen Kommentteja sinne sun tänne

Riittävän tyly tuomio

Viime aikoina on laajastikin älämölöstelty Korkeimman oikeuden päätöksestä olla antamatta valituslupaa tapauksessa jossa aikuinen oli harrastanut seksiä 10-vuotiaan kanssa.  Syyllinen sai tuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vaikka lynkkausposset vaativat tuomiota raiskauksesta.


Juttu sinällään tuomioineen lienee reposteltu puhki ja eikä siitä enää uutta löytyne mutta ajattelu purkauksien takana kiinnostaa.


Sen sijaan näin rääppiäisenä tekee mieleni kysyä mikä vika rikosnimikkeessä "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö" (RikosL, 20 luku, 6§) on suhteessa "raiskaukseen" (RL, 20 luku, 1§)?  


Molempien seuraamusasteikkohan on jotakuinkin sama.  Tekona ensinmainittu kattaa kaiken seksin suojaikärajojen alaisen kanssa ja jälkimmäinen edellyttää väkivaltaista tai sillä uhattua pakottamista suojaikärajan ylittävien kesken. 


Miksi siis niin moni lähti älämölöstelemään väärästä tuomiosta kun raiskauksen tunnusmerkit eivät täyttyneet ja "jouduttiin tyytymään" hyväksikäyttöön?


Onko "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö" monisanaisena ja pitkänä ilmauksena jotenkin liian vaikea hahmottaa ja hankala ymmärtää.  Sen sijaan "raiskaus" lyhyenä ja ytimekkäänä kera r-kirjaimen rapsakka ja miesoletetunkin suuhun sopivan jämäkkä?


--- 

Julkaisen tämän kirjoituksen myös Myyräntyötä-palstallani: http://myyrantyo.blogspot.fi/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Tunnetko yhteisen rangaistuksen ja rikosten konkurrenssin, josta yhtenäisrangaistuksen myötä luovuttiin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen tietoinen yhtenäisrangaistuksesta j.n.e. mutta nyt plokini aihe ei kosketa sitä vaan sitä kuinka asian tiimoilta on julkisuudessa keskusteltu. Siis siitä, että "törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö" ei rikosnimikkeenä olisi jotenkin riittävä tuollaiselle teolle vaan olisi pitänyt päästä läimäsemään jollakin jämäkämmällä. Ja haluaisin päästä ymmärtämään miksi se ei ole riittävä. Enemmän siis sielu- kuin oikeustiedettä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Molempien seuraamusasteikkohan on jotakuinkin sama."

Ihan siltäkin kannalta tämä on syytä huomioida, et jos teko olisi ollut rangaistava myös raiskauksena, olisi pitänyt tuomita yhteinen rangaistus ja kolme vuotta ei olisi silloin riittänyt.

Kyllä tällä on aivan käytännön merkitys. Onko se ymmärretty ja siksi otettu kantaa onkin sitten eri asia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #3

Mutta kun raiskauksen tunnusmerkistö ei täyttynyt minkään oikeuasasteen mielestä niin yhteisestä (tai epätarkasti yhtenäisrangaistuksesta) puhuminen on spekulointia.

Epäilenpä josko keskivertoinen raiskaustuomion vaatija on pohtinut asiaa noin syvälliseltä juridiselta kannalta. Eiväthän he ole edes viitsineen tutustua Rikoslaista tekojen tunnusmerkistöihinkään. Eiköhän some-läppä irtoa yleensä hieman löysemmin, ihan ennakkoluulopohjalta?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #3

Nyt minun on kysyttävä, kun en ole rikosoikeuden asiantuntija ja sanomasi tuntuu ihmeelliseltä: voitaisiinko yhden teon yhteydessä todellakin tuomita sekä lapsen hyväksikäytöstä että raiskauksesta? Eivätkö ne sulkisi pois toisiaan?

Ihmettelen tätä esimerkiksi sen takia, että eihän henkilöä kai voi tuomita vaikkapa sekä kuolemantuottamuksesta että pahoinpitelystä, kun kyse siis on yhdestä teosta ja uhrista.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #41

Kirjoitin raiskauksen ja törkeän hyväksikäytön konkurrenssista, eli jos molempien tunnusmerkistö täyttyy, pitää tuomiossa ottaa tämä huomioon yhteistä rangaistusta mitattaessa. Törkeä hyväksikäyttöhän on kyseessä jo silloin, jos lapsi on alle 16-vuotias, mikäli 7a §:n rajoitussääntö ei sovi. Ja jos on käytetty raiskaustunnusmerkistön edellyttämää väkivaltaa tai sillä uhkaamista, kyseessä on konkurrenssi (enne puhuttiin "yhdellä teolla tehdystä", mutta se poistui yhteistä rangaistusta koskevan lain tultua voimaan). Kiireessä löytyi esimerkiksi tämä:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802192200755361...

Mitä tulee pahoinpitely- ja kuolemantuottamusesimerkkiisi, niin juurihan tässä oli tuo Asema-aukion tapaus. Henkilöä syytettiin törkeästä pahoinpitelystä ja (törkeästä) kuolemantuottamuksesta. Tuomio tuli törkeästä pahoinpitelystä, koska ei kyetty näyttämään, että kuolema olisi seurannut siitä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Olen ymmärtänyt syyttäjien yleisesti hakevan rangaistuksia Jussilan kuvaamissa tapauksissa yleensä rangaistuksia vaihtoehtoisesti. Siis joko toisesta TAI toisesta jotta tulisi edes jostakin, eikä "JA" jolloin oltaisi konkurrenssitilanteessa. Niin muistelen esimerkiksi tuossa Asema-aukion tapauksessa olleen kyse. 10-vuotiaan tapauksesta en ole ihan varma miten syyttäjä vaatimuksensa oli muotoillut.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #44

Älähän höpötä Myyryläinen.

"Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati Torniaiselle 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta."

Samalla teolla voi vieläkin täyttää usean rikoksen tunnusmerkistön. Tätä se on kun pellervot esiintyvät.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

Jussila on oikeassa, Asema-aukion jutussa syyttäjä haki tuomiota molemmista eikä vaihtoehtoisesti.

On tietenkin täysin itsestään selvää, että samalla teolla voi syyllistyä useaan rikokseen. Kuka sitä nyt ei käsittäisi? Kyse oli siitä hakiko syyttäjä tällä kertaa ja tässä nimenomaisessa tapauksessa tuollaista tuomiota vai ei. Ja nähtävästi haki, uskon sen, vaikka en olekaan syytekirjelmästä sitä tarkistanut vaan useista uutisista ja netin syövereistä löytyneistä hovioikeuden asiakirjoista.

P.s. Jos esittää suoria lainauksia, olisi toivottavaa ilmaista ketä lainaa ja mistä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #50

Ei se ollut vain "tällä kertaa". Aja ratti ja aiheuta kuolema, mistä syytetään, säännönmukaisesti? Pahoinpitele ja aiheuta kuolema, mistä syytetään, säännönmukaisesti? Kombinaatioita on vaikka kuinka paljon.

Tuosta plagioinnista: jäi kiireessä pois kun olen liikenteessä ja puhelin soi. Enkä muista mistä otin...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #51

Ainakin minun osaltani oli tarkoitus esimerkittää syyttäjien tapaa esittää vaihtoehtoisia syytteitä josta käytin esimerkkinä juurikin tuota tapausta, siis nimen omaan "tällä kertaa". Se meni kuitenkin väärin koska luotin muistikuvaani joka olisi pitänyt tarkistaa. Kyseinen tapa ei, tietenkään, kata kaikkia tapauksia joissa syyttäjä on asialla mutta on jokseenkin paljon käytetty.

Kyse ei kai ollut plagioinnista koska lainausmerkit oli paikallaan ja sen siis tunnisti lainaukseksi. Uupui vain lähde joka taisi olla Wikipedian artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Asema-auki.... Ainakin siitä löytyy sanasta sanaan tuo virke.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #43

Kiitoksia vastauksesta - aina sitä oppii uutta.

Eli kyse on siis siitä, että vakavamman rikoksen rangaistuksen arvioinnissa, lievempi rikos otetaan huomioon raskauttavana asianhaarana? Ymmärsinkö oikein?

Tuo Iltalehden uutinen ei kai liity asiaan, sillä tekoja oli useita. Asema-aukion tapaus tietenkin liittyy, mutta ajattelin aina, että siinä haettiin tuomiota kuolemantuottamuksesta, mutta toissijaisena törkästä pahoinpitelystä, jos kuolemantuottamuksen tunnusmerkistön ei katsota täyttyneen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #45

Olet edelleen hiukan hukassa. Asema-aukion jutussa ei haettu vaihtoehtoisia rangaistuksia. Syyte koski törkeää pahoinpitelyä JA törkeää kuolemantuottamusta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #48

Kuten englanniksi sanotaan: I stand corrected!

Kiitoksia vastauksista!

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Äkkiseltään vaikuttaisi, että hyväksikäytön ja raiskauksen määritelmät eivät voi toteutua samassa teossa ja ovat siten toisensa poissulkevat. Raiskaus ensisijaisesti tarkoittaa pakottamista sukupuoliyhteyteen käyttämällä väkivaltaa tai uhkausta väkivallalla. Seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla taas puhutaan taivuttamista aseman tai uhrin kypsymättömyyden avulla; väkivallan käyttö ei sisälly nimikkeeseen lainkaan ja heti jos käytetään väkivaltaa, on teossa kyse raiskauksesta.

Raiskaus voi sinällään tarkoittaa myös väkivallatonta avuttoman tilan hyväksikäyttöä, mutta siinä pitäisi sitten osoittaa, että uhri ei tilassaan ole kyennyt ilmaisemaan tai muodostamaan tahtoaan. Varsinaisessa hyväksikäytössä tahto on olemassa, mutta "taivutettuna", joten vaikuttaisivat poissulkevilta. Vaikuttaisi myös oudolta väittää, ettei 10-vuotias kykenisi "muodostamaan tahtoa", kun siihen kykenevät jo tahtoiän saavuttaneet paljon nuoremmatkin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Vaikuttaisi myös oudolta väittää, ettei 10-vuotias kykenisi "muodostamaan tahtoa", kun siihen kykenevät jo tahtoiän saavuttaneet paljon nuoremmatkin."

- Turha leikitellä ajatuksella tahdon muodostamisesta asiassa, jossa 10-vuotiaalla ei ole laillista oikeutta muodostaa tahtoaan hyväksikäytön/raiskauksen toteutumista muka relevantisti edistävään eli myöntymyksen suuntaan, koska lapsi tai edes hänen huoltajansa eivät voi antaa laillista suostumusta ko. rikoksiin. Teoriassa poikkeusluvan voisi antaa vain laillinen viranomainen johonkin lainkohtaan perustuen, mutta mihin lainkohtaan sitten?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #12
    «Turha leikitellä ajatuksella tahdon muodostamisesta asiassa, jossa 10-vuotiaalla ei ole laillista oikeutta muodostaa tahtoaan»

Jos alle 16-vuotias lapsi lainvastaisesti "muodostaa tahdon", onko hän siitä rikosoikeudellisessa vastuussa? No ei, ei laissa sanota mitään, ettei olisi "laillista oikeutta muodostaa tahtoa". Hyväksikäyttöä käsittelevässä kohdassa tahdolla vain ei ole merkitystä muuta kuin poikkeustapauksissa.

Esimerkiksi lapsen törkeää hyväksikäyttöä koskevan pykälän rajoitussäännös huomioi teon "joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta." Eli alle 16-vuotiaallakin on lain mukaan seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

    « koska lapsi tai edes hänen huoltajansa eivät voi antaa laillista suostumusta ko. rikoksiin. Teoriassa poikkeusluvan voisi antaa vain laillinen viranomainen johonkin lainkohtaan perustuen, mutta mihin lainkohtaan sitten?»

Ei kait rikokseen voi milloinkaan antaa suostumusta, joskin suostumus usein tarkoittaa, ettei rikosta ole tapahtunut. Eri asia myös on, jos rikoksen täyttymistä on joissain tilanteissa rajoitettu, kuten seksuaalirikosten 7a §:n rajoitussäännöksessä on tehty.

Sinällään Suomessa saa alle 16-vuotias mennä oikeusministeriön päätöksellä naimisiinkin, joka kait voidaan katsoa jonkinlaiseksi luvaksi myös sukupuoliyhteyteen. Huoltajan näkemys huomioidaan. Ei se lakia riko, jos samalla oletettavasti huomioidaan, että lapsen hyväksikäyttöä koskeva rajoitussäännös toteutuu.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Jos raiskauksen tunnusmerkistö täyttyy, ja keskusteluahan on käyty tunnusmerkistössä olevasta "pelkotilasta", teko on aina samalla lapsen törkeä hyväksikäyttö jos lapsi on alle 16-vuotias (+kvalifioidut tilanteet). Eli vanhan systeemin mukainen konkurrenssi vallitsee ja pitää tuomita yhteiseen rangaistukseen.

Keskustelua on nimenomaan käyty siitä, täyttyikö raiskauksen osalta tunnusmerkistö.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #16

Totta, olette käyneet keskustelua nykymuotoisen lakitekstin tulkinnasta ja soveltamisesta. Kommentoin keskinäiseen keskusteluunne kuuluvaa erillistä kokonaista lausumaa.

Ehkä keskustelua olisi aiheellista ulottaa myöskin uuttaluovalle puolelle koskien sitä, miten nykyistä lakitekstiä voitaisiin tarkentaa ja parantaa jatkuvia kärhämiä ja ko. osin oikeusjärjestelmämme uskottavuuttakin rapauttavan termistönsä puolesta? Tuolla alempana on joitain kehiin heittämiäni kehityideoita> http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255140...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #17

Kyseessä on nykylain mukainen tuomio, johon ei olla oltu tyytyväisiä. Mielestäni jo nykyinen laki olisi antanut mahdollisuuden antaa edellä mainitsemani yhteisen rangaistuksen.

Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että kyseessä on raiskaus ja jos teko ei nykyisen tunnusmerkistön mukaan sellainen ole, lakia pitää muuttaa. En minä sitäkään vastusta, että rikosnimike muutetaan "törkeäksi lapsen raiskaukseksi".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

"En minä sitäkään vastusta, että rikosnimike muutetaan "törkeäksi lapsen raiskaukseksi"."

Toki moinenkin rikosnimike voisi olla olemassa.

Mutta oletko sitä mieltä, että se soveltuisi tähän tapaukseen? Eikös paljon törkeämpiäkin tapauksia ole helposti kuviteltavissa, ottaen huomioon kaiken sen, jota tästä tapauksesta olemme lukeneet?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #20

Ko. 10-vuotiaan tapaus voisi olla lapsen raiskaus, ja jos on käytetty väkivaltaa tai uhkailua tms. pakottamista, törkeä sellainen. Törkeän maksirangaistuksen tulisi olla elinkautinen tai sitten väkivallasta ym. tositörkeydestä tuomita erikseen niin ettei siviiliin enää ole asiaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #20

Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan kanssa + kokonaisarvostelu on törkeä hyväksikäyttö aina. Jos noita rikosnimikkeitä halutaan muuttaa, miksei kvalifioitu muoto voisi olla kirjoittamani ja ei-kvalifioitu "lapsen raiskaus".

On aika todennäköistä, että Ruotsia seurataan raiskauksen tunnusmerkistön muutoksessa ja ehkä lasten osalta tehdään muutoksia samalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Kansan oikeustaju on tietysti aina kaiken lainsäädännön perusta. Mutta siinä vaiheessa, kun tuo oikeustaju pitää pukea lain muotoon, se vaatii enemmän kuin pelkkä tunnevaltainen oikeustaju. Jokainen rikostapaus on periaatteessa ainutkertainen ja kun lait kuitenkin ovat luonteeltaan yleistäviä, kaikki mahdolliset tilanteet tulee ottaa huomioon lakeja laadittaessa, jotta tuomiot eivät jäisi pelkästään tuomareiden oman arvomaailman pohjalle.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #16

Totta, ajattelin tavallista hyväksikäyttöä, joka vaikuttaa poissulkevalta raiskauksen suhteen. Alle 16-vuotiaan lapsen hyväksikäyttö ei tosiaan ole.

Tuo pelkotila vaikuttaa tosiaan suurimmalta mahdollisuudelta, millä perusteella myös raiskauksen tunnusmerkistö voisi täyttyä. Sitä lienee vaikea näyttää toteen, eikä oikein voi olettaakaan, että ainahan pelkäävät.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vain hölmö tuijottaa rikosnimikkeistöjen rangaistusasteikkoja, vähän fiksummat rikoksista annettuja tuomioita. Törkeästä raiskauksesta saa vuoden pari kovemman tuomion kuin törkeästä hyväksikäytöstä.

Kokonaan toinen juttu on se että jutussa olisi erittäin hyvin perustein voitu antaa tuomio raiskauksesta mutta asiassa päädyttiin lievempään tuomioon kohtuullisen typerin perustein.

Peruspellervolle voi olla sama tuliko tuomio hyväksikäytöstä vai raiskauksesta tai istuuko vankilassa puoli vuotta - vuoden enemmän mutta itseäni kiinnostaa enemmän oikea tuomio oikeasta teosta. Sukupuoliyhteys pienen lapsen kanssa on mielestäni raiskaus, ei hyväksikäyttö. KKO:n päätöksestä huolimatta. Instanssi, joka etsii virkoihinsa "miehiä ja naisia", ei osoita kovinkaan laajaa ymmärrystä yhteiskunnan nykymenosta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Molempien tekojen maksimi on kymmenen vuotta.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

En mäkään ymmärtänyt tätä vouhkaamista tuon rikosnimikkeen osalta. Oleellinen asia on kuitenkin se, että rangaistukset seksuaalirikoksista ylipäätänsä on liian köykäiset. Tuokin kaveri on hyvin pian jo vapaana. Tuplasti lisää tarvitaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Olen tästä aiheesta hyvin samaa mieltä. Raiskaus-sanalla vaikuttaa olevan jotain sellaista syvään juurtunutta voimaa, jonka Riistosta (huomaa myös R) tuohdutaan syvästi. Tai siis halutaan ainakin moraalisessa huomionkipeydessä esittää tuohtunutta.

Siitä olen myös huomauttanut, että jos kyseessä katsottaisiin olevan törkeä raiskaus, mutta väkivalta ja muut raskaat tunnusmerkit puuttuisivat, saatettaisiin tuomio antaa asteikon alapäästä. Törkeässä hyväksikäytössä asteikko ulottuu samalle tasolle kuin törkeässä raiskauksessa ilman, että käytetään väkivaltaa tai aiheutetaan vammoja. Hyväksikäytön asteikko voi siten periaatteessa olla jopa kovempi.

Raiskaus-voimasanan käyttö kertoo myös käsityksistä, että raiskaus ei niinkään tarkoita tahdonvastaista sukupuoliyhteyttä vaan tytön "pilaamista". "Raiskaus" sanana kirjaimellisesti tarkoittaa pilaamista. Raiskattu kun ei monessakaan perinteisessä kulttuurissa ole enää aviokelpoinen tai ainakaan yhtä puhdas kuin neitsyt. Aiemmin kyse ei ollut rikoksesta lasta vaan tämän vanhempia kohtaan. Ajatusmallissa tyttö tai nainenkin oli toisen omaisuutta, joka pilattiin – kyseessä oli siis lähinnä omaisuusrikos.

"Pilaamisen" merkityksessä kyse ei enää ole lapsen omasta seksuaalisuudesta vaan perheen ja muiden asettamista odotuksista tytön neitsyydelle. Sinällään nämä ovat ihmisluontoa ja perinteitä tuntien hyvin ymmärrettäviä odotuksia, mutta niiden ei nyky-yhteiskunnassa pitäisi vaikuttaa rikoksen tuomittavuuteen. Merkitystä pitäisi olla vain lapselle aiheutuneella haitalla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuo raiskata sanan merkitysten hakeminen tuonee lisävalaistusta asiaan.

Kielitoimiston sanakirja määrittää sen kahdessa merkityksessä, yleisessä ja oikeudellisessa: "1. turmella, pilata, vahingoittaa, tuhota, tärvellä. 2. oik. pakottaa toinen sukupuoliyhteyteen väkivaltaa käyttämällä t. väkivallalla uhkaamalla; olla sukupuoliyhteydessä tiedottomaksi tm. avuttomaan tilaan saatetun henkilön kanssa."

Hyllystäni löytyvät etymologiset sanakirjat eivät kerro kovinkaan paljon enempää. K.Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY) ei mainitse mitään ja V.Meren Sanojen synty (Gummerus) tuntee verbin "raiskata": "raiska, palautuvat sanaan raja" ja substantiivin "raiskio": kaskeamisen jälkeen hylätty maa, autioksi jäänyt talo, hakkuupaikka metsässä, pilalle hakattu metsä, sanasta raiskata joka tarkoitti naisen ja metsän pilaamistä, haaskaksi raatelemista".

"Hyväksikäytön" kielitoimisto taas näkee kahdessa valossa: "hyödyntäminen, käyttö. Erik. moraalisesti tuomittavasta hyötymisestä tms. toiminnasta". Siis erikoismerkityksessä tuo tuomittava toiminta mutta tunnistaa kuitenkin.

Vahvasti siis tuo pilaamismielikuva. Väikkyneekö se ihmisten mielissä myös arvotettaessa sanoja kun niitä valitaan reagoitaessa uutisiin? Epäilenpä niin tapahtuvan.

Tunnekuohu, pöyristyminen tuo oman kierteensä mukaan ja silloin haetaan vahvempaa ilmaisua. Tuolloin mieluusti valitaan sanoja joissa on vahvalta kuulostavia konsonantteja. Mielummin vähän jo per***eeltä kuulostava vahva "r" kuin pehmeältä kuulostava "h" joka on jo melkein homostelua (huom: homo = lat. ihminen).

P.s. kiitokset Gröönroosille milteipä ainoasta kommentista, tähän asti, joka pitäytyy alustuksen aiheessa.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Nimikkeestä ei niin väliä.

Tuomio ihan liian lyhyt.
Siihen kun laitetaan vähän ikä-aletta ja ensikerta-aletta niin eiköhön ihan hetken päästä pääse uusimaan tekoa tai vaikkei uusisikaan niin liian vähällä pääsee

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Nimikkeestä ei niin väliä."

- Toki nimikkeellä on kovastikin väliä, mm. yleisen lainkuuliaisuuden kannalta rikosten ennaltaehkäisevyysnäkökulmasta ajatellen. Eikä se ole ollenkaan vähäinen näkökulma, vaan sitä on syytä korostaa joidenkin lakiasiantuntijoiden osoitettua kattavaa kyvyttömyyttä tunnistaa poikkitieteellisten termien 'hyväksikäyttö' ja 'raiskaus' huomattavaa sävyeroa. Ensimmäisessähän näkökulma lähtee teosta saatavasta hyödystä toimijalle ja jälkimmäisessä toiminnan kohteen vahingoittamisesta, vrt. esim. metsän hyväksikäyttö/raiskaus. Tällöin arkikielen mielikuvatasolla ihmiseenkin kohdistuessaan vain jälkimmäinen olisi raaka rikos, mikä osaltaan lisää kansalaisten ja tuomioistuinten oikeustajun koettua juopaa mm. ns. 10-vuotiaan tytön tapauksessa samaten kuin rapauttaa rikosnimikkeiden ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Sanojen merkityksiä ei päätetä lailla, ja joka tapauksessa niillä on jo oikeat merkityksensä yleisessä kielenkäytössä ja muilla tieteenaloillakin kuin juridiikassa. Sanojen ja termien tunnetun merkityksen mukaan muovautuu myös kansakunnan yleinen lainkuuliaisuus ja käsitys rikosten vakavuudesta ja tuomittavuudesta ja kavahdettavuudesta.

Termi hyväksi/hyväkseenkäyttö ei ole riittävä, koska se ei noteeraa lainkaan uhria, jota pidetään esineenä ja omaisuuseränä, ei ihmisenä. Näkökulma on syyllisen 'mahdollisesti ei täysin luvallisesti tehdyssä seksuaalihyödykkeen käyttöönottorikkeessä'. Pahaksikäyttö olisikin lähempänä todellista rikosnimikettä. Hyväksikäytössä on kuitenkin oikeastaan kaksi eri rikosta, joista tulisi tuomita erikseenkin, ja näiden lisäksi erikseen väkivaltarikoksesta mikäli on käytetty väkivaltaa. 'Pahaksikäyttö' ehkä kuvaisi rikoksen toista puolta. Niin kuin ryöstömurhassa on hyväksykäyttöpuolena laiton omaisuuden haltuunotto ja sen oikeudeton nautintaoikeus ja toisena puolena henkirikos, olisi seksuaalinen hyväksikäyttökin nähtävä uhrin ruumiin ja seksuaaliolemuksen laittomana haltuunottona/ryöstönä sekä myös aina jonkinasteisena ihmisen loppuelämän, kasvuennusteiden ja tunneidentiteetin turmelemisena - tulevaisuudentuhontana.

Hyväksikäyttö/raiskaus
- metsän hyväksikäyttö: maanomistajan metsätalous viranomaisten ja lainsäädännön rajoissa ja jokamiehenoikeuksiin kuuluva marjojen poiminta ja sienestäminen ym.
- metsän raiskaus: ilman maanomistajan ja yhteiskunnan viranomaisten lupaa tai luvallakin tehty haitallinen ei-metsänhoidollinen kaato/raivaus/kaivamistoiminta ja maaperän tilapäinen tai pysyvä saastuttaminen ym. ja lainvastainen tuhonta sekä kohtuuttomana pidettävä maisemanpilaaminen.
- aikuisen naisen ilman uhrin omaa henkilökohtaista suostumusta tehty muuten laillisena pidettävä makaaminen olisi tunnetun lakialoitteen mukaan raiskaus
MUTTA: ilman vanhempien ja laillisen huoltajan ja viranomaisten suostumusta tehty lainvastainen sekaantuminen 10-vuotiaaseen tyttöön olisi vain hyväksikäyttöä.

Ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252845-n...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sinänsä hienoa pohdintaa.

Mutta rikoslaissa on määritelty mitkä ovat erilaisten rikosten tunnusmerkit ja toki rikosnimike on alunperin pyritty laatimaan sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin kuvaisi kyseisen sanan merkitystä yleisessä kielenkäytössä. Siitä huolimatta, sen merkitys on oikeudenkäynnin kannalta vain ja ainoastaan se mikä lakiin on kirjoitettu.

Tämä keissi on käsitelty kahdessa oikeusistuimessa ja hovioikeuteen valitaan vain asiantuntijoita rikoslain tulkitsemiseen. Mistään rikoksesta ei julkisuuteen kerrota lehtien lööpeissä kaikkia päätökseen liittyneitä perusteita. Meidän on kuitenkin syytä uskoa asiantuntijoiden harkintakykyyn.

Tässäkin tapauksessa mainitsit eräässä toisessa blogissa käsityksesi, että tähän tapaukseen olisi liittynyt myös fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Sellaiselle uumoilulle ei ole mitään perusteita, koska mistään sellaiseen liittyvästä ei ole kenenkään osapuolen toimesta mainittu kertaakaan. Päinvastoin, julkisuuteen on ilmoitettu, että sen lisäksi, että tapaamisesta ja sen tarkoituksesta oli etukäteen sovittu, rikoksen uhri oli myös postaillut ystävilleen kokemuksestaan avoimen rohkeasti.

10-vuotias on varauksetta lapsi eikä minkäänlainen seksi hänen kanssaan ole sallittua millään perusteilla. Siksi ehdoton vankeustuomio on ilman muuta aiheellinen. Seisoisin barrikadeilla (vähintään kuvainnollisesti) jos tuomio olisi ollut toinen. Mutta oikeusvaltion perusteiden vuoksi luotan kahdessa oikeustasossa tehtyyn päätökseen samoin kuin sen perusteella mitä asiasta on julkisuudessa kerrottu. Kuten edellä on pariinkin kertaan todettu, hyväksikäytöstä saa maksimissaan aivan saman tuomion kuin raiskauksesta. Kyseessä ei ole lievennys, vaan rikosnimikkeen valitseminen tapaukseen mahdollisimman tarkkaan sopivaksi.

Tämä tapaus on saanut suuremman julkisuuden ja somekohun aikaiseksi osittain siksi, että kyseessä oli maahanmuuttaja. Vastaavanlaisia tapauksia sattuu "pilvin pimein" ja on sattunut aina, ikävä kyllä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"mainitsit eräässä toisessa blogissa käsityksesi, että tähän tapaukseen olisi liittynyt myös fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa."

- En ole maininnut ihan tuollaista käsitystä, vaan muistelin ja muistelen edelleen joko Turun Sanomien tai jonkin muun suuren lehden uutisessa mainitun syyttäjän alun perin esittäneen jonkinasteisen tahdonvastaisuuden ja väkivallankin mukanaoloon viittaavaa. Mutta mitään merkitystä sillä ei ole, kun kyse tosiaankin on 10-vuotiaasta uhrista. Väkivallan käytöstä pitäisi rangaista aina erikseen sen lisäksi, että henkisiä vammoja ja traumoja tulee aina liki takuuvarmasti myöhemmin esiin. Ehkä on vain "kiittäminen" syyllisen maahanmuuttaajataustaakin siitä, että juttu on saanut osakseen (epäoikeudenmukaisin rasismiperustein) normaalia enemmän julkisuutta, mikäli ja kun 10-vuotiaita on raiskattu maassamme enemmänkin. Hyvä, että edes nyt kiinnitetään huomio myös rikosnimikkeen päivityksen tarpeeseen nyky-yhteiskunnan ymmärrettävään ja hyväksikokemaan muotoon myös yleisen lainkuuliaisuuden ja ennaltaehkäisevän kavahduttavan rikosnimikkeistön edellytyksen suhteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

"henkisiä vammoja ja traumoja tulee aina liki takuuvarmasti myöhemmin esiin."

Ilmeisesti on todennäköistä, että tuo tapahtuu tämänkin uhrin kohdalla myöhemmin.
Ja juuri siitä syystä tuomio on langetettu tähän liittyvän rikoslainsäädännön mukaisesti.

Väkivallan käytöstä raiskauksessa ei ole juridisista perusteista johtuen syytä rangaista erikseen, koska raiskaus edellyttää väkivaltaa. Se kuuluu siis "sisään" rikosnimikkeeseen. Lain haarukoima tuomioskaala on mitoitettu tuolla perusteella.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #15

Raiskaus sinänsä toki on väkivaltaa, mutta siinä yhteydessä käytetty ruumiillinen väkivalta (ja ainakin lapseen kohdistuen myös henkinen) on myös erikseen väkivaltaa, josta tulisi rangaista aina raiskauksen lisäksi yksilöllisesti räätälöiden riippuen väkivallan laadusta ja määrästä. Pyytämnätön kuristaminen, puristaminen, sitominen, viiltely ym. eivät ole edes luvalliseen normaaliseksiin kuuluvia asioita saati luvattomina hyväksyttäviä väkivallanmuotoja. Sarjakuristaja Penttilää ei ole tuomittu yksin raiskauksesta, kun hän on raiskannut uhrejaan. Eikä pedofiliaan sairautena vetoaminen tule kyseeseen lapsenraiskausta lieventävänä asianhaarana edes siinä määrin kuin pyromaani ehkä saa tuomionalennusta diagnosoidusta pervoudestaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

On olemassa oikeustapauksia, joissa syyttäjä on vaatinut erikseen tuomiota väkivallasta raiskauksen lisäksi. Sellaista ei ole langetettu nimenomaan siksi, että raiskaus implisiittisesti sisältää väkivallan. Jos tulkinta olisi toinen, niin siinä tapauksessa se tarkoittaisi sitä, että joka ainoan raiskauksen kohdalla pitäisi langettaa tuomio kahdesta rikoksesta. Ei sellaisessakaan olisi mitään järkeä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #24

No mutta ei kai tuo ihan noin voi olla. Olisiko raiskaus ainoa rikoksenmjuoto, joka samana päivänä/yönä muiden väkivaltarikosten kanssa samaan uhriin kohdistettuna poistaisi noiden muden väkivallantekojen rangaistavuuden? Jos raiskatulta puhkaistaan silmä siinä sivussa tai amputoidaan käsi niin raiskauksestako vain tuomitaan tai törkeästä raiskauksesta? Kuka määrittelee kohtuullisessti raiskaustpahtumaan kuuluvan/hyväksyttävän väkivallan laadun ja määrän? Nyt poistun vaikka lätkän tai euroviisujen pariin, jatkakaa viisaammat kiitos tästä!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Tietysti kyse on siitä liittyykö väkivallan teko kyseiseen raiskaustilanteeseen vai onko se irrallinen siitä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Kuten edellä on pariinkin kertaan todettu, hyväksikäytöstä saa maksimissaan aivan saman tuomion kuin raiskauksesta."

Mutta kun ei saa.

Törkeän raiskauksen tuomiot ovat olleet käytännössä kovemmat kuin törkeän seksualisen hyväksikäytön. Tässä tekijä sai vain kolme vuotta. Vuonna 2014 ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta tuomittujen tuomion keskimääräinen pituus oli 27,1 kuukautta ja törkeästä raiskauksesta tuomittujen 49,2 kuukautta. Siis mediaanirangaistus yli neljä vuotta. Törkeässä hyäksikäytössä mediaani on ollut hiukan yli kolme vuotta.

Eivät rangaistusmaksimit mitään merkitse käytännön kannalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Sorry Max, maximissaan saa, vaikka keskiarvo olisikin toinen. Jokainen keissi tietysti käsitellään erikseen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #25

Pienenä minimaalivihjeenä Juha, älä käytä x-kirjainta noin vihjailevasti jos haluat keskuselukumppanisi pysyvän yhtä hyväntuulisena edelleen ;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Ei kai tuo voi loukata. Huvittavaksi tarkoitettu oivallus ...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #25

"Eivät rangaistusmaksimit mitään merkitse käytännön kannalta."

Sori vaan, käytäntöhän sen kertoo.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

Laitoit lainausmerkkeihin lauseen, jota en ole kirjoittanut, vaikka viittaat kommenttiini. Otitko sen lauseen jostain muualta?

Käytäntö riippuu niistä tapauksista, joita on tullut käsittelyyn. Raiskausten kohdalla ilmeisesti tapaukset ovat olleet keskimäärin törkeämmän tuntuisia kuin hyväksikäyttötapauksissa. Tässä tapauksessa kuitenkin tuomio on langetettu tämän tapauksen yksityiskohtien pohjalta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #31

Minä kirjoitin tuon lauseen ja lainasin sitä.

Teoista voi saada maksimissaan kymmenen vuotta vankeutta asteikon mukaan. Käytäntö taas osoittaa, että törkeästä raiskauksesta saa kovempia rangaistuksia kuin törkeästä hyväksikäytöstä. En minä tätä tapausta nimenomaisesti tarkoittanut.

Minusta rangaistukset ovat asteikon alapäästä useimmiten, eli liian lieviä. En muutoin ole kovien rangaistusten kannalla, esimerkiksi varkaudesta.

Yhteiseen kymmenen vuoden rangaistukseen on tuomittu tapon yrityksestä ja törkeästä raiskauksesta, uhrina yksi aikuinen. Kahdeksan vuoden yhteiseen rangaistukseen on tuomittu useista törkeistä raiskauksista ja törkeistä lapsen hyväksikäytöistä, uhrina yksi 15-vuotias lapsi. Nämä taitavat olla kovimmat tuomiot, mutta kyseessä ovat yhteiset rangaistukset, jolloin ankarimman rangaistusasteikon saa ylittää. Eli täytyy melkein tappaa tai syyllistyä todella useaan samaan henkilöön kohdistuvaan tekoon, ennen kuin rangaistus on todella tuntuva.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Ei minulla tuohon ole mitään vastaan sanomista sinänsä. Voi olla, etä liian usein tuomitaan liian lieviin rangaistuksiin. Mutta toisaalta olen sitä mieltä myös, että lieviinkin tuomioihin tulee lain perusteella olla mahdollisuus. Tilanteita on todella monenlaisia, myös sellaisia, joiden kohdalla törkeältäkin kuulostavista rikoksista itse nimikkeen pohjalta voidaan löytää hyvinkin paljon lieventäviä asianhaaroja aivan yleisen oikeustajun kannalta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #36

Olen samaa mieltä, että voi olla, että ehkä tuomitaan liian lieviin tuomioihin --- mutta suhteessa mihin? Johonkin objektiiviseen oikeudenmukaisuuden mittaan ja määrään vai ihmisten hetkellisiin tunteisiin nähden.

Olisin mieltä, että meidän kannattaisi olla mielummin varovaisempia kuin innokkaampia lähtiessämme arvioimaan tuomioita ja etenkin vetämään tekoihin johtavia toimenpiteitä. Hetkellisten tunteiden vallassa kun on helppo sortua oikeuden hakemisesta kostamaan ja siitähän ei saa olla kyse. Oikeudenkäytönhän tulisi pyrkiä ohjaamaan kansalaisia, niin lainkuuliaisia kuin sitä kuuntelemattomia toisiaan kunnioittavaan käyttäytymiseen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #37

Kysymys on siitä, onko raiskaus esimerkiksi jollain tavoin rinnastettavissa veropetokseen, jossa "uhri" on valtion fiskaali-intressi tai törkeään varkauteen, jossa omaisuus on useimmiten vakuutettu. Lisäksi törkeäksi varkaudeksi teko kvalifioituu varastetun omaisuuden arvon perusteella.

Voiko omaisuusrikoksia ja väkivaltarikoksia verrata keskenään teon moitittavuuden kannalta? Suomessa omaisuusrikoksista on perinteisesti tullut kovempia rangaistuksia kuin väkivaltarikoksista.

Kyse on myös erityisestävyydestä. Kun seksuaalirikollinen laitetaan linnaan edes joksikin ajaksi, tämä on pois uusimasta tekoaan.

Suomessa on hyvin lievä rangaistuskäytäntö. Se on usean rikoksen osalta tekijän sosiaalistumisen kannalta edullista. Eri tekojen moitittavuuden tulee näkyä kuitenkin rangaistusten pituudessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #38

Olen mieltä, että kovin erilaisia rikoksia ei pitäisi kovinkaan paljon asettaa rinnakkain ja yrittää löytää yhteistä asteikkoa. Se johtanee suolle josta ei ole paluuta.

Mitä taas erityistävyyteen tulee niin voidaan kai kysyä onko eristämistä siinä suhteessa kannattavaa hakea. Tai ainakin tulee kysyä miten paljon ja millaisten yksilöiden kohdalla. Erityistettvyydessähän on kyse seuraamuksen vaikutuksen tehosta ja sitä pitäisi säätää yksilön ja teon mukaan mahdollisimman tehokkaaksi.

Yleisesti ottaen "sosiaalistaminen" ja "kouluttaminen" säälliseksi yhteiskunnan jäseneksi tulisi olla tavoiteltavaa. Se kai on kiistatta todettu tehokkaimmaksi tavaksi (ja myös halvimmaksi).

Vankilat ovat "konnakouluja" joissa opiskelua tulisi rajoittaa vain paatuneimpiin vakavien rikosten uusijoihin. Heidänkään ei tulisi olla koston kohteita.

Meillä on ihan riittävästi esimerkkejä n.s. kovien rangaistusten maista, että raaimmatkaan seuraamukset eikä törkeinkään vankien kohtelu vähennä rikollisuutta vaan paaduttaa ja vie viimeisetkin syyt hillitä itseään. Kannatankin nykyistä linjaamme, toki myös niin, että moitittavuus näkyy. Jos jotakin muutosta lähtisin hakemaan niin haluaisin nähdä seuraamuksen tulevan nopeammin jolloin yhteys syyllisen mielessä teosta seuraamukseen olisi tuoreessa muistissa, etenkin nuorilla. En myöskään pitäisi pahana jos n.s. taparikollisuuteen pureuduttaisi paremmin seuraamuksia mietittäessä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #40

"Olen mieltä, että kovin erilaisia rikoksia ei pitäisi kovinkaan paljon asettaa rinnakkain ja yrittää löytää yhteistä asteikkoa. Se johtanee suolle josta ei ole paluuta."

En nyt löytänyt tuosta mitä'än yhteyttä siihen, mitä kirjoitin. En myöskään kirjoittanut, että olisin kovien rangaistusten kannalla yleisesti, kirjoitin itse asiassa olevani lievien rangaistusten kannalla riippuen teon moitittavuudesta. Rangaistusasteikossa olevat maksimit voivat jonkun silmiin osoittaa, että teko olisi erityisen moitittava, mutta rangaistuskäytäntö osoittaa, että näin ei ole. Täälläkin on toistettu sitä, että törkeän raiskauksen rangaistuksen ja törkeän hyväksikäytön maksimit ovat yhtä korkeat. Tällöin unohdetaan kaksi asiaa. Ensinnäkin törkeästä raiskauksesta annetut tuomiot ovat huomattavsti kovempia kuin törkeästä hyväksikäytöstä. Toiseksi sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan kanssa on aina törkeä hyväksikäyttö, jos 7a §:n rajoitussäännös ei sovi vaikka minkäänlaista väkivaltaa ei olisi käytetty. Eihän näitä voi edes verrata toisiinsa, mutta kuitenkin vedotaan rangaistusasteikkoon.

Lapsen törkeästä hyväksikäytöstä seuraa tyypillisesti samanlainen rangaistus kuin muutaman kymmenen kannabiskasvin kasvattamisesta. Varsin vakavista, lapsiinkin kohdistuneista pahoinpite­lyistä jaetaan ehdollisia tuomioita.

Suorasukaisista seksuaalisista teoista, joissa kohteina ovat alaikäiset tytöt, annetaan ehdollisia rangaistuksia. Syynä tähän on rangaistusjärjestelmän ensikertalaissääntö. Rangaistus tuomitaan säännön mukaan rikosnimikkeestä ja teon luonteesta riippumatta useimmiten ehdollisena, jos henkilö tuomitaan ensimmäistä kertaa enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen.

Toisaalta ensikertalaisuussääntö ei vaikuta huumerikollisuudesta rangaistaessa. Vähänkin vakavampien huumaus­ainerikosten rangaistukset ovat yli kahden vuoden mittaisia, joten niitä ei voida edes tuomita ehdollisina. Tuomiot törkeistä huumausaine­rikoksista ovat poikkeuksetta rangaistusasteikon yläpäässä, ja toisin kuin törkeimpien väkivaltarikosten kohdalla, maksimirangaistuksetkaan eivät ole harvinaisia.

Ruotsissa seksuaalirikoksiin suhtaudutaan vakavasti, ja tuomiot ovat sen mukaiset. Sukupuoliyhteys tai siihen rinnastuva seksuaalinen loukkaus tuomitaan Ruotsissa lapsen raiskauksena, rangaistusasteikko 2–6 vuotta vankeutta, ja 4–10 vuotta, mikäli teko on törkeä. Tuomiot ovat normaalisti ehdottomia raiskausten osalta Ruotsissa, meillä ehdollisia.

On aivan hullua väittää, että oikeusjärjestelmämme tuomioineen olisi jollain tavoin "pohjoismainen" seksuaalirikosten osalta. Nimenomaan törkeiden seksuaalirikosten osalta Suomessa eletään aivan eri systeemisää kuin muissa Pohjoismaissa.

Nimenomaan Suomessa ei pidä millään tavoin sekottaa rangaistusmaksimeja ja käytännössä annettavia tuomioita. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #42

Minun käsittääkseni luonteeltaan läheisten tekojen seuraamusasteikkojen maksimeja voidaan hyvinkin vertailla etenkin sellaisissa teoissa joiden rikosnimikkeitä syyttäjät joutuvat arvioimaan valitetessaan sopivia syytekirjelmiinsä. Ne kertovat omaa kieltään arvioidutsa moitittavuudesta, ei koko totuutta mutta oman näkökulmansa.

Sen sijaan jos teot ovat ihan eripuolilta, vrt. esim. talousrikokset c. väkivaltarikokset, se on hedelmätöntä.

P.s. Jussilan lainaama kohta tekstistäni liittyi sitä edeltävän Jussilan kommentin ensimmäiseen kappaleeseen ihan suoraan. Mutta asia tuli selväksi.

Toimituksen poiminnat