*

Myyryläinen Kommentteja sinne sun tänne

YLEn dosentti Leninin kimpussa

Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth avautuu netti-YLEn pakinassaan manaamaan Lenin-kulttia pois Suomesta  satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi.  Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa piskuisen Lenin-puiston Helsingin Alppilassa.  Leninin hävittäminen pois silmistä olisi kuulemma "itsenäisyyden juhlavuoden symbolisesti arvokkain teko".  Toivooko hän silloin Leninin häviävän myös mielestään?

Jos puiston nimeäminen paikkaseudun historiaan vaikuttaneen henkilön mukaan on kultti niin silloin varmaankin Helsingissä on esimerkiksi salaperäinen Alli Trygg -kultti.  Hänellähän on paljon Leniniä suurempi puisto Kalliossa muistutuksena raittiustyöstään ja naapurissa miehensä vastaava. Puhumattakaan niin monesta muusta uskonnollisen palvonnan kohteesta ympäri maatamme.  Eräitä viimeisimmistä ja pienemmistä pyhistä lienee kauppaneuvos Carl Pöndinen ja kapakoitsia Aqveliina Heinze jotka saivat tyytyä kujanpätkiin Mikkelin asuntomessualueella.

Ehrnrooth kirjoittaa paljastavasti "Menneisyyden hallinta on taistelua historian eettisestä suunnasta ...".  Niinpä, Ehrnrooth haluaa hallita meidän menneisyyttämme eikä siihen mahdu Leninin kaltaisia historian hahmoja joilla on kuitenkin iso ja merkittävä osa meidän historiassamme.

Minun mielestäni nimiä muuttelemalla ja patsaita kaatelemalla entisen historian hävittäminen ja uuden tilalle kirjoittaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä konjuktuuripolitiikkaa ja silmiinpistävän sivistymätöntä melskaamista.  Meidän pitää pystyä näkemään historiamme kerrokset ja oppia lukemaan niitä.

Ja pitääpä vielä kysyä kuuluuko tuollainen historiattomuus myös julkisen palvelun YLEn toimenkuvaan?  Jos ja kun YLE perustelee Ehrnroothin pakinan julkaisemista moniarvoisuudella, olisi suotavaa moniarvoisuuden ulottuvan myös päinvastaisiin ajatussuuntiin.  Jos taas Ehrnroothin linja on myös YLEn linja, sen pahempi YLEn uskottavuudelle julkisena palvelijana jollaiselta voitanee odottaa objektiivisuutta, neutraliteettiä ja faktahakuisuutta.

---

Julkaisen tämän kirjoituksen myös hetken kuluttua Myyräntyötä-plokissani 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Trygg, Pöndinen ja Heinze eivät olleet miljoonia ihmisiä murhanneita diktaattoreita. Siinä se pieni ero.
Lenin-kultti paljastunee, kun sen närkästyneet jäsenet ilmoittautuvat.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mäkiseltä taisi jäädä huomaamatta missä mielessä Tryggin, Pöndisen ja Heinzen otin esille? Ja samalla taisi mennä osa tarjoamastani kritiikistä myös ohitse?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Oletko itse niin sokea, ettet ymmärrä oman vertailusi kammottavaa ontumista?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #7

Mäkiseltä jäi siis huomaamatta Ehrnroothin typerä "kultittelu"?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #11

Ei jäänyt, kuuntelin kolumnin radiosta ja muistin tuossa kohtaa, miten aina ennenkin kun tätä samaa on ehdotettu, on kommunistireliikkejä ryöminyt esiin vastustamaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #27

Mikähän mahtaa olla "kommunistireliikiksi" nimittelyn lisäarvo argumentointiin? Mikä on sen tiedollinen lisä puolesta tai vastaan itse asiassa eli Ehrnroothin määritelmässä jolla hän tekee uskonnollista palvontaa puiston nimeämisestä muisteltavan henkilön mukaan?

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Miksi sitten meillä on Mannerheimin-patsas? Jos logiikkasi on noin aukoton.

Käyttäjän KimmoKlemola kuva
Kimmo Klemola

Ei kai mennyt Lenin ja Stalin sekaisin?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Historian muistaminen on valtion olemassaolon perusta, joten kyllä Lenin-puistolla on paikkansa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Samalla perusteella pitäisi sitten Saksassa ja Puolassa olla joka kaupungissa Aatun patsas.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Aatulle voisi hyvin olla patsaita tai muistomerkkejä. Muistan Varsovassa nähneeni saksalaismiehityksen muistomerkin, joka muistutti varsinkin Puolan juutalaisten surkeista kohtaloista. Kaikkien muistomerkkien ei tarvitse olla ylistäviä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä merkittävää aatu teki Saksan valtion eteen kuten Lenin teki Suomen valtion eteen? Ihan vain vertailuksi.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

"Historian muistaminen on valtion olemassaolon perusta, joten ..."

Merkittäväähän Aatu teki, joskaan ei enimmiltään positiivista. Kyse oli kuitenkin patsaiden olemassaolon perustelemisesta siksi, että historiaa ei pidä unohtaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #42

Kyllähän patsaita voi olla..ja taulut niiden vieressä kertomassa koko tarina,ilman oletuksia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #65

Niin, Mannerheimin patsaaseen sotasyyllisyydet, valtiopetokset ja sotarikokset; Paasikivelle kuningassekoilut, Aleksanteri II:Lle puolalaisten käsitys hänelle; Rytille sotasyyllisyys ja lainaukset hänen Hitler-arvioinneistaan; j.n.e.

Ilman lisäkommentteja taitaisi jäädä vain oma lempparini Helsingin pystien joukossa: Paraskeva Nikitinan patsas (t.m.n. Larin Paraske). Hän saisi jatkaa rauhassa maailman menon ihmettelyä (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/9/90/Alp...).

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #21

Nosti Saksan talouden kukoistukseen ja poisti työttömyyttä. Lenin ei tehnyt Suomen eteen mitään sellaista, mistä ei katsonut myöhemmin hyötyvänsä.

Suomen piti Leninin mielestä antaa erota Venäjästä, koska hänen mielestään Suomessa kansan enemmistö oli sosialismin kannalla. Lenin halusi tukea Venäjän kommunistiselle diktatuurille Suomesta. (uomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967)

""On selvästi nähtävissä, että bolshevikit eivät pitäneet itsenäisyyden tunnustamista Suomen peruuttamattomaan eroon Venäjästä johtavana tapahtumana. Suomi sai eron palatakseen myöhemmin - yhteiskuntajärjestyksen muututtua - sosialististen valtioiden yhteiseen perheeseen." (Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä, 1985)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #44

Aatuko teki hyvää hyvyyttään saksan taloudesta erillaisen ilman hyötynäkökulmaa. Aatun mielestä saksan kansa oli jotakin mieltä jne.

Neuvostoliiton diktatuurin levittäminen itsenäisyyttä antamalla ei tunnu kovin loogiselta..

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Esa Mäkinen ehtikin jo vastaamaan. On jo aikakin, että Leninin kaltaisen murhamiehen kultti saa Suomesta väistyä. Kommunistien ja suomettumisaikana muidenkin poliitikkojen hellimä käsitys Leninistä Suomen itsenäisyyden lahjoittajana saisi myös jo unohtua. Lenin tunnusti itsenäisyyden pakon edessä, ei jalomielisyyttään, ja tarkoitus oli liittää Suomi myöhemmin jälleen Neuvosto-Venäjään, mitä Stalin sitten aikanaan yrittikin.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomessa esim. patsaat saavat pysyä paikoillaan kun ne on kerran pystytetty, niin Leninin kuin esim. Hakaniemen korni Maailman rauha patsas. Aleksanteri II:n patsas seisoo senaatintorilla kunniapaikalla, kuten maahamme suopeasti suhtautuneelle keisarille kuuluukin. Puistojen, katujen ym. nimiä voi kyllä vaihtaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"mitä Stalin sitten aikanaan yrittikin."

Lenin yritti sitä itse jo keväällä 1918. Tuon masinoimansa kapinan hän oli aikatauluttanut jo siinä vaiheessa, kun "tunnusti" Suomen itsenäisyyden. Maaperän valmisteleminen suomalaiselle bolshevikkikapinalle yhteisrintamassa venäläisjoukkojen kanssa oli syy sille, että hän "vetelehti" myyräntyössään Tampereella loppukesästä ja alkusyksystä 1917. Ei ole Bobrikovillekaan omaa puistoa Helsingissä. Eugen Schaumannille onneksi on.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Lenin "vetelehti" Suomessa? Noinkohan vain koska hän kirjoitti loppukesästä 1917 teoksensa Valtio ja vallankumous nimen omaan Suomessa. Se jäi kesken kun osa II jäi pelkkään otsikkoon oikean vallankumouksen tekeminen kun vei ajan siitä teoretisoimiselta.

Kuikan "aikataulutuskin" ontuu sillä jos oli tarkoitus liittää Suomi Neuvosto-Venäjään niin miksi puuhastella valtiosopimusten kanssa Suomen kansantasavallan kanssa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

"oikean vallankumouksen tekeminen kun vei ajan siitä teoretisoimiselta."

Niin juuri! Siihen hän Suomessa keskittyi.

"jos oli tarkoitus liittää Suomi Neuvosto-Venäjään"

Tietysti Suomen Kansantasavalta oli ensimmäinen askel. Kyseinen kansantasavalta olisi tuota pikaa anonut pääsyä Neuvosto-Venäjän osaksi. Ehkäpä jopa Neuvostoliitto olisi siten voitu perustaa aikaisemmin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

Niinpä, Lenin näytti keskittyvän Suomessa teoretisointiin ja palasi Venäjälle tekemään vallankumousta.

Kuikka tunnistaa Suomen kansantasavallan ensimmäiseksi askeleeksi. Ehkäpä Kuikalla on myös kritiikin kestävät todisteet esittää kontrafaktuaalisen spekulointintinsa perusteiksi?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Lenin on osa historiaa. Se on tunnustettava. Mutta saa sinne jäädäkin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Aivan! Historian roskatunkiolle muiden kaikenkarvaisten kommunististen verikätisten joukkoon.
Jos Lenin olisi elänyt pitempään, niin Stalinia ei olisi mielettömissä tappotouhuissa kaivattu. Uhrit olisivat olleet valtaisat Lenininkin toimesta.
Muistettakoon miten Lenin tunnetusti käskytti vallankumousten vastustajien tappamisen suorituksen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Leninin manifesti väkivallan käyttöön:

"We must not depict socialism as if socialists will bring it to us on a plate all nicely dressed. That will never happen. Not a single problem of the class struggle has ever been solved in history except by violence. When violence is exercised by the working people, by the mass of exploited against the exploiters — then we are for it!"

https://en.wikiquote.org/wiki/Vladimir_Lenin

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

Niin, mitä Lenin tuossa lyhyessä lainauksessa sanookaan? "Not a single problem of the class struggle has ever been solved in history except by violence. " Siinä hän on oikeassa, henkiorjayhteiskunnasta ei siirrytty feodalismiin ilman väkivaltaa. Feodalismista ei siirrytty kapitalismiin ilman väkivaltaa. Raaimman ja ahneimman kapitalismin pahimpia ylilyöntejäkään ei ole saatu korjattua vapaaehtoisuudella. Tuskin seuraavakaan muutos tapahtuu ihan kokonaan väkivallattomasti ja taistelutta vaikka sitä niin kovasti toivoisikin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #50

En tuohon hätään löytänyt (enkä pysty nyt alkaa etsiä) toista Leninin sitaattia väkivaltaa koskien, jonka olen aiemmin lukenut.

Siinä hän korostaa väkivallan käyttämisen siunauksellisuutta tyyliin: "Jos voimme valita muiden keinojen tai väkivallan käyttämisen välillä tavoitteemme saavuttamiseksi, niin meillä ei ole mitään syytä olla käyttämättä väkivaltaa". Stalin oli siis kuulias Leninin oppipoika ja ideologian toteuttaja.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vaihdetaan nyt vain se puiston nimi, mutta pidetään vaan kaikki reliefit, kilvet seinissä ja patsaat paikoillaan. Sen lisäksi varustetaan ne opastauluilla, jotka kertovat, mitä todella tapahtui.

Todellista historian kieltämistä on se, että jätetään olennainen osa tarinasta kertomatta ja muistetaan Leninistä vain itsenäisyydenlahjoittaja-satu.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen samaa mieltä Mäkisen kanssa. Hienoa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lenin-museokin on päivittänyt asenteensa:

Lenin-museo siirtyi 2014 Tampereella toimivan Työväenmuseo Werstaan hoitoon. Yhdistymisen jälkeen alkoi museon uudistaminen ja perinpohjin uudistettu museo avautui yleisölle kesäkuussa 2016. Näyttelytilana on edelleen sama sali, jossa Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran joulukuussa 1905, mutta museon näkökulma on muuttunut käsittelemään Suomen ja Neuvostoliiton yhteistä historiaa kriittisellä tavalla.

http://lenin.fi/?page_id=60

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

En nyt oikein tajua miksi se nimi pitää vaihtaa? Leninin mukaan vuonna 1970 nimetty puisto on itsessään hyvä muistutus niistä suomettumisen ja osavastuun ajoista.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Nimettäisiinkö YYA-puistokin?

Leninistä pyhimys ja YYA-sopimuksesta mantra

Kun kouluhallitukseen perustettiin nippu virkoja ja siitä tehtiin uraihmisten virkahissi, alkoi opettajille tulla ehdotuksia teemapäiviksi runsaan materiaalin kera. Jonkun suunnittelijan täyttymyksen vuosi täytyi olla vuosi 1970. Hänen ilokseen tuli saada koko Suomen koululaitos juhlimaan V. I. Leninin syntymän 100-vuotisjuhlaa. Materiaalia tuli kouluhallituksesta Lenin-aiheiseen essee-kilpailuun, eikä kouluhallitus unohtanut tutkielmien ja juhlienkaan virikeaineistoa.

http://www.norssit.fi/sivut/6_17_leninista_pyhimys...

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Puiston uudelleen nimeäminenhän olisi vähän sama kuin pyrkiä peittelemään noita menneessä tapahtuneita asioita. Se että haluaa nimenmuutoksella vaihtaa suomettuneisuuden ajan nimiä ei vaikuta kummoiseltakaan vastuunkannolta.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #17

Minusta taas nimen muuttaminen osoittaisi, että Suomessa sittenkin osattaisiin käsitellä noita aikoja kriittisemmin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Oikeastaan kyseessä olisi alkuperäisen nimen palauttaminen. Eihän ole enää Leningradia eikä Stalingradia vaan Pietari ja Volgagrad. Suomettumisen ajan muistona voi säilyttää sen Maailmanrauha patsaan.

Käyttäjän MikaelSchulman kuva
Mikael Schulman

"Kaksinaismoralismin" vastustajaksi itseään väittävä kirjoittaja on itse laukonut henkevyyksiä Mannerheimin patsaasta. Kuitenkin hän vetää kokonaisen hernepalon nokkaansa kun hänen omia epäjumaliaan kyseenalaistetaan.

http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/commen...

"Tosin Mannerheimin patsaan voisi muuttaa Saarikosken ehdotuksen mukaisesti kolikkoautomaatiksi: kun kolikko koneeseen vilahtaa, heppa menee kopotikopoti."

Niin, ja olisihan se metkaa jos Marskin humma osaisi päästää aikamoisen lantaläjän jokaisen ohikulkevan, "kaksinaismoralisma" vastustavan hurskastelijan niskaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Schulman kaivoi erään kevennykseni eräästä toista aihepiiriä koskevasta keskustelusta. Ajatuksen takana oli alunperin P.Saarikoski ja ajattelin voivani suuren runoilijan jalanjäljissä minäkin. ei se mitään. Sopinee se tähänkin keskusteluun keventäjäksi.

Tuo lantaläjä voisi olla hyvä lisäys Saarikosken ideaan: jos heppa menee eurolla kopotikopoti niin vitosella voisi hännästä nykäisellä saada ...

Olen myös joskus ihan, vain kokeillakseni primitiivireaktioiden hersyttelyä, ehdottanut sen muuttamista O.V.Kuusisen patsaaksi joka käsi ojossa näyttäisi lahtareille tietä kohti Ruotsinlaivoja.

Aiemmin olen olettanut kaikkien lukijoiden osanneen ottaa ne humöörinä mutta löytyi se ensimmäinen tosikkokin. Olenkin häntä jo odotellut.

Mutta jotta asiasta ei syntyisi enempää vakavasti otettuja väärinkäsityksiä niin toistettakoon ties kuinka monennen kerran: Minun mielestäni patsaita ei pidä kaataa. Ehkä joskus kannattaisi ensin kaksi kertaa miettiä haluaako jonkun patsaan ihan oikeasti pystyttää mutta kun se pystyyn on saatu niin olkoon paikallaan. Se koskee niin Leniniä kuin Mannerheimiäkin. Kummankaan lopullinen historiallinen merkityksen ymmärtäminen ei löydy patsaista vaan heidän tekemistensä ja tekemättä jättämistensä perinpohjaisesta historiallisesta tieteellisen kritiikin kestävästä tutkimuksesta.

Käyttäjän MikaelSchulman kuva
Mikael Schulman

En ole mikään tosikko - sen sijaan osaan odottaa oikeaa ajankohtaa ennen kuin ryhdyn vääntämään vitsejä. Mutta jos kirjoittaja on odottanut ensimmäistä tosikkoa kauan, voin kernaasti teeskennellä sellaista.

Olisihan se kivaa jos patsaista voisi heittää huulta kenenkään pahastumatta. Hedrick Smithin teoksessa "The Russians" eli "Venäläiset amerikkalaisin silmin" kerrotaan, miten Corriere della Sera-lehden Moskovan-kirjeenvaihtaja 1970-luvun alussa laski leikkiä kaikkialla kättään nostavista Leninin patsaista, ja arveli äijän yrittävän tavoittaa taksia, niitä kun oli kaupungissa harvassa. Kreml ei sellaisesta "humööristä" tykännyt, ja alkoi levittää röyhkeästä italiaanosta mitä uskomattomimpia huhuja. Hän joutui poistumaan maasta.

Saarikosken Pentti olisi kyllä tahtonut hevosesta ihan toisenlaisia antimia. Muistan lukeneeni miten Pena vielä loppumetreillä veti kolme pulloa valkoviiniä päivässä ja kossut päälle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #29

Eihän tässä nyt niin kauan tarvinnut odotella. Parissa päivässä jo löytyi ;=}

Olikohan tuo taksin metsästys Hedrick Smithin ainoa "erhe" neuvostoliittolaisten silmissä. Epäilenpä, että hänen sisällöntuotannostaan löytyi muutakin eikä vain noin hassunhauskaa ja hillittömän hulvatonta.

Mikä mahtoi olla Saarikosken kaipaamat hevosen antimet? Käsittääkseni hän oli enemmän vege-linjoilla hedelmä- ja viljalähtöisellä nestedietillään.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Historian uudelleenkirjoittaminen tai tunnettujen historiakertomusten fokusten painottaminen nykyhetken poliittisiin virtauksiin soveltuviksi on vahvaa keskuskontrollia suosivien Orwell/1984-henkisten poliitikkojen tai poliittisten ajattelijoiden lempipuuhaa. Jari Ehrnrooth on yksi tällainen. Eipä ole ihme, että maailmankatsomuksellista tendenssiuutisointia ja -kansanvalistusta suosiva Yle on ottanut hänet kolumnistikseen.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Yle kylläkin julkaisee myös artikkeleita, jossa käsitellään kriittisesti Leniniä Suomen itsenäisyyden luovuttajana. Onkohan artikkeli mennyt Ehrnroothilta ohi?

"Neuvostojohto tunnusti Suomen itsenäistymisen, allekirjoittajina olivat mm. Lenin ja Stalin.

– Tärkeintä on tietysti se että Lenin pisti nimensä paperiin ja yksi hailee on sillä, mitä taka-ajatuksia hänellä oli. Sen jälkeen kun nimi oli paperissa, asiat menivät eri tavalla kuin olisivat muuten menneet, Pertti Haapala pohtii.

Leninin ja Stalinin tilannearvio oli, että Suomen vallankumousta voidaan edesauttaa antamalla suomalaisille itsenäisyys."

https://yle.fi/uutiset/3-9511058

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Jari Ehrnroothin tarve harjoittaa "menneisyyden hallintaa" on historiantutkijan perspektiivistä ongelmallista. Ehkä seuraavaksi retusoidaan pois kaikki Leninistä ja kommunismista muistuttava arkistoaineisto ja historiankirjoitus porvariston leppoisaa mielenrauhaa häiritsemästä?

Jari Ehrnroothin vaatimus Leninin puiston häivyttämisestä onkin identiteettipolitikointia kaikkein lapsellisimmillaan. Historian tehtävänä ei ole tuottaa kenellekään kivaa ja ylevää oloa, eikä menneisyys voi olla kenenkään toiveiden tai haavekuvitelmien summa. Vuonna 1970 Helsinkiin nimettiin Leninin mukaan puisto, vaikka kyseisen henkilön mittavat rikokset ihmisyyttä vastaan olivat kaikkien tiedossa. Se tapahtui, ja sen menneisyyden tosiasian kanssa on vain elettävä.

Leninin puiston pois ajattelemisen sijasta sen olemassaoloa kannattaisi ennemminkin pohtia. Ehkä Leninin puistossa vieraillessa mieleen saattaa jopa juolahtaa kriittinen kysymys siitä, kenelle ja millä tarkoitusperillä itsenäisessä Suomessa on ylipäätään nimetty (ja uudelleen nimetty!) puistoja, katuja ja monumentteja? Vastaukset saattavat yllättää.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Minkä takia sen kanssa on elettävä? Jos sen aikaiset päättäjät on ymmärtämättömyyttään tehnyt kunniaa ihmisoikeurikoksia tehtailleelle diktaattorille, niin tuon virheen oikaiseminen on minusta nykyisten päättäjien velvollisuus. Leninin mukaan nimetty puisto on irvokas ja häpellinen hänen uhrejaan ajatellen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jospa ratkaisemme tämän kiistan niin, että Keskinen, Ehrnrooth ja kmpnit eivät mene k.o. puistoon pahoittamaan mieltään? sehän ei liene pakollista, eihän?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #34

Juu, sehän olisi tähän asiaan kovin hyvä ja 70-lukulainen ratkaisu. Mikäänhän ei ole pakollista. Ei edes historian käsitteleminen tai diktaattorien palveleminen.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Menneisyys on täynnä kaikenlaista rumaa ja irvokasta, eivät ne asiat sanitoinnilla tai "menneisyyden hallinnalla" miksikään muutu. "Häpeää" taas tunnen historian yhteydessä vain omasta tietämättömyydestäni, en muusta.

Leninin puiston vieressä olisikin oiva paikka perustaa oma nimikkopuisto gulagin uhrien muistolle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #35

Tarkoittaako Bäckström "gulagilla" Fellmanin peltoa, Tammisaarta, Suomenlinnaa, Santahaminaa j.n.e. vai Vitelettä, Prääsää, Repolaa, Äänislinnaa j.n.e.?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #54

Lähinnä ajattelin Solovetskin ja Kolyman nimisiä syövereitä, joihin katosi miljoonien neuvostokansalaisten ohella myös suomalaisia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ehdotan Lenitanpuistoa, eli tehdään kompromissi. Vain parin kirjaimen verran säätöä. Suomalainen voimanainen ansaitse vähintään pienen puiston Helsinkiin.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Muistini mukaan tuo puisto on erittäin kaunis, olikohan syynä sen nimeäminen se, että vieressä oli kommunistien hallitsema Kulttuuritalo, kaunis toki sekin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä Leninkultti? Tsaarin patsashan on paraatipaikalla!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aleksanteri II:n patsas saa mielestäni pysyä Senaatintorilla. Tsaari on saumaton osa Suomen historiaa ja nimenomaan Aleksanteri II toteutti Suomen autonomiaa vahvistavaa politiikkaa. Tosin eivät hänen motiivinsa aivan altruistiset olleet. Hänellä oli Puolassa kädet kyynerpäitä myöten veressä ja joku ilmansuunta toisaalla piti rauhoittaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogisti Jorma Myyryläiseltä odottaisi sen verran asiaan perehtymistä ja Leninille omistetun puiston kunnioittamista , että hän edes kirjoittaisi kyseisen puiston nimen oikein.

Puiston alkuperäinen ja edelleen virallinen nimi vuodelta 1970 on Lenininpuisto.

P.S. Jari Ehrnrooth kunnioittaa puistoa kirjoittamalla sen nimen aivan oikein pakinassaan.

P.P.S. Myyryläisen tavoin myös Helsingin kaupunki on Leninin kimpussa käyttämällä Lenininpuistosta puolestaan nimeä Leninpuisto.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Toivonen on tässä oikeassa. Hän sai minut kiinni kielemme raiskaamisesta.

Minun olisi pitänyt olla tarkempi eikä sortua korvaamaan genetiiviä nominatiiveilla ja jopa väliviivan kanssa.

Anelen siis nöyrimmästi anteeksi törkeyttäni suomen kieltä kohtaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Viimeistään tässä vaiheessa paljastuit ulkovallan agentiksi!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #53

Tämä Kuikan väite kaipaa selventävää sanaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jorma Myyryläinen,

Suomen kieltä et loukannut vaan Leninin muistoa. Puiston virallinen nimi on Lenininpuisto.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #55

Puistoa tuskin voi loukata, vai? Ellei raiskaa sitä vaikkapa kaivinkoneella mutta silloinkin saattaisimme keskustella puiston tunteiden olemassaolosta. Älkäämme nyt kuitenkaan ruvetko "kultittamaan" puisto kuten Ehrnrooth tekee Leninille, joka tuskin hänkään enää loukkaantuu mistään kun ei paranormaaleihin tiettävästi uskonut.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #57

Jos joku kirjoittaa kokonaisen blogikirjoituksen jonkin puiston nimen säilyttämisestä ennallaan niin luulisi hänen ensin ottavan selvää kyseisen puiston nimestä.

Tämä oli viestini ja ihmetykseni aihe.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #58

Jos Toivonen luki kirjoitukseni ajatuksella, hän olisi huomannut sen käsittelevän Ehrnroothin pakinassaan ajamaa Lenin-kultin karkoittamista Suomesta. Puisto nimineen oli käsittääkseni vain esimerkki, niin minulle kuin kuvittelen olleen myös hänelle. Toki nimen kirjoitusasu olisi saanut kernaasti olla virallisen mukainen eikä puhekieleen kielenvastaisesti väännetty jota epätarkkuuttani pahoittelen.

P.s. Jos joku on viehtynyt korjailemaan tekemiäni kirjotus- ja kielioppivihneitä niin hänellä on edessään päättymätön sarka. Sillä vaikka joskus tulevaisuudessa väistämättä lopetankin kirjoittamisen, voi vanhojen kirjoitusteni parissa kokea jatkuvaa löytämisen riemua.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #59

Kyseessä ei suinkaan ollut kirjoitus- tai kielioppivirhe. Kyseessä oli tietämättömyys Lenininpuiston oikeasta nimestä.

Aiheetta enempään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #61

Epäilenpä Toivosella olevan ihan riittivän tarkaa tietoa kuinka p.o. virhe pääsi minulta syntymään joten siltäkin osin: aiheetta enempään jos edes tämän vertaiseen. Varsinainen asiahan tässä jäi Toivoselta ihan kokonaan käsittelemättä.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Stalin kultti on nyt nostamassa päätään Venäjällä ja leninismi on osa stalinismia, jotenka nimi vaihtoon.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Puiston voisi nimetä vaikka kommunismin uhrien muistoksi. Puistostahan on vain lyhyt matka Helsingin työväentalolle, jossa noustiin kapinaan laillista hallitusta vastaan 26.1.1918 Pietarista ryyppyreissulta palanneen punakomentaja Ali Aaltonsen määräyksestä ja yli 30 000 kansalaista kuoli.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Leninin ohella Kekkoseen liittyvät museot ja puistot pitäisi poistaa tai vähintäin hävittää.

Hämmästyttävää ettei Suomessa ole aitoa totuuskomissiota Kekkosen rikosten selvittämiseksi.

Eivät myöskään kirjailijat tai muut vastaavat kulttuuri-ihmiset ole tarttuneet Kekkosen ajan kriittiseen käsittelyyn kuten on tehty monissa muissa entisissä kommunistivaltioissa.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Jari Ehrnrooth nyt näkee punaista pusikoissakin kun on sairastunut vainoharhaisuuteensa, valkoisen-suomen traumaansa jossa puistossa viipeltävät puputkin ovat kohta punaisia, mikäli tautia ei kohta aleta hoitamaan. Jotkut ihmiset tajuavat tilansa ja menevät terapiaan, jotkut eivät ja suoltavat sairauttaan päällemme. Jotkut taas käyttävät tuota tilaa hyväkseen ja sullattavat probagandaa lähetyksissään kansalaisten päälle ilman että kansalaisella on mahdollisuus ottaa siihen kantaa, vaikka kustantavat tuon probagandan?

-vanhempi kansalaisena olon erityisasiantuntija-

Toimituksen poiminnat